Huonon sisäilman voi usein tunnistaa ilman näkyviä vaurioita
Huono sisäilma huomataan usein ensin siitä, miltä kotona tuntuu olla. Sisällä voi olla tunkkainen, raskas tai maakellarimainen haju, ilma ei tunnu raikkaalta tai tietyissä huoneissa asukas alkaa oireilla. Kotona väsyttää tavallista enemmän, silmiä tai kurkkua ärsyttää, päätä särkee tai lattianrajasta tuntuu vetoa. Usein tässä vaiheessa rakenteissa ei vielä näy selviä vaurioita.
Tämä tekee huonosta sisäilmasta hankalan tunnistaa. Ongelma voi olla olemassa jo ennen kuin seinissä, lattioissa tai pinnoissa näkyy kosteuden merkkejä, tummentumia tai materiaalivaurioita. Siksi asukkaan omat havainnot ovat tärkeitä. Toistuva haju, tunkkaisuus, veto tai oireilu voivat olla ensimmäisiä merkkejä siitä, että sisäilman laatua ja rakennuksen kuntoa kannattaa selvittää tarkemmin.
Pelkkä havainto ei kuitenkaan vielä kerro ongelman syytä. Tunkkainen haju voi liittyä ilmanvaihtoon, alapohjan ilmavuotoihin, kosteuteen tai vaurioituneisiin rakenteisiin. Veto voi johtua epätiiviistä liitoskohdista, ja oireilu voi voimistua tiloissa, joissa sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia rakenteista. Pysyvän ratkaisun kannalta tärkeintä on ensiksi selvittää, mistä havaittu ongelma johtuu.
Mistä huonon sisäilman tunnistaa?
Huono sisäilma ei yleensä selviä yhdestä yksittäisestä merkistä. Usein kyse on useiden havaintojen yhdistelmästä: asukas voi oireilla tietyissä tiloissa, sisällä voi tuntua tunkkaiselta tai rakennuksessa voi näkyä kosteuteen, vetoon tai materiaalien muutoksiin liittyviä merkkejä.
Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti siihen, toistuvatko havainnot samassa rakennuksessa ja helpottavatko ne muualla. Oireet tai rakennuksessa näkyvät merkit eivät vielä yksin kerro ongelman tarkkaa syytä, mutta ne voivat olla merkki siitä, että sisäilman laatu ja rakenteiden kunto kannattaa selvittää tarkemmin.
Hyvä käytännön tapa on kirjata havaintoja ylös muutaman viikon ajan. Missä huoneessa haju tuntuu? Milloin oireet alkavat? Paheneeko tunkkaisuus sateella, pakkasella tai ilmanvaihdon muuttuessa? Tällaiset havainnot auttavat myöhemmin arvioimaan, liittyykö ongelma esimerkiksi ilmanvaihtoon, rakenteiden ilmavuotoihin, kosteuteen, alapohjaan tai muihin rakennuksen riskikohtiin.
Huonon sisäilman oireet asukkaalla
Huono sisäilma voi aiheuttaa erilaisia oireita, mutta pelkkien oireiden perusteella ei voi päätellä ongelman tarkkaa syytä. Oireisiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti silloin, jos ne toistuvat tietyssä rakennuksessa ja helpottavat muualla.
Tyypillisiä huonoon sisäilmaan liitettyjä oireita ovat esimerkiksi:
- silmien, nenän tai kurkun ärsytys
- pitkittynyt yskä tai äänen käheys
- päänsärky
- väsymys tai raskas olo kotona
- hengitysteiden ärsytys
- iho-oireet
- oireiden helpottuminen, kun tiloista ollaan poissa
Oireet voivat johtua monesta eri tekijästä, eivätkä ne yksin todista sisäilmaongelmaa. Jos oireilu kuitenkin liittyy selvästi tiettyyn rakennukseen, sisäilman laatu ja rakenteiden kunto kannattaa selvittää tarkemmin.
Huonon sisäilman merkit rakennuksessa
Huono sisäilma voi näkyä myös rakennuksessa tai tuntua sisätiloissa ilman, että asukas osaa heti yhdistää havaintoja rakenteelliseen ongelmaan. Usein kyse on hajusta, kosteudesta, vedosta tai materiaalien muutoksista.
Rakennuksessa huonoon sisäilmaan voivat viitata esimerkiksi:
- tunkkainen, maakellarimainen tai kostea haju
- homeen tai ummehtunut haju
- lattianrajasta, nurkista tai seinän vierestä tuntuva veto
- ikkunoiden jatkuva huurtuminen
- pinnoitteiden kupruilu tai irtoaminen
- tummentumat seinissä, katoissa tai lattianrajassa
- jalkalistojen läheisyydessä näkyvät vauriot
- kellarimainen haju alapohjan, sokkelin tai kellaritilojen lähellä
- poikkeava pölyisyys tai raskas ilman tunne
Kaikki sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan näy rakennuksessa. Rakenteissa voi olla ilmavuotoja, kosteutta tai epäpuhtauslähteitä, jotka vaikuttavat sisäilmaan ilman selviä näkyviä vaurioita.
Huono sisäilma ei aina johdu samasta syystä
Huono sisäilma on asukkaalle usein yksi koettu ongelma, mutta rakennuksen näkökulmasta sen taustalla voi olla monta eri syytä. Sama haju tai tunne voi johtua täysin erilaisista asioista eri rakennuksissa.
Tunkkainen haju voi liittyä ilmanvaihdon puutteisiin, alapohjan ilmavuotoihin, kosteuteen tai mikrobivaurioon. Veto voi johtua rakenteiden epätiiviistä liitoskohdista, ikkunoiden ja seinien liittymistä tai ilmanvaihdon aiheuttamista painesuhteista. Oireilu voi liittyä sisäilman epäpuhtauksiin, mutta oireiden perusteella ei voida suoraan paikantaa vauriota.
On myös ongelmia, joita ei voi havaita aisteilla lainkaan. Radon ei haise eikä näy, vaan sen pitoisuus selviää mittaamalla. Haitta-aineita taas aletaan usein epäillä vasta silloin, kun vanhoja materiaaleja paljastuu remontin tai kuntotutkimuksen yhteydessä.
Tästä syystä huonoa sisäilmaa ei kannata lähteä korjaamaan arvauksen perusteella. Pysyvä ratkaisu edellyttää, että ensin selvitetään, mistä havainto johtuu. Kun ongelman syy tunnetaan, voidaan valita oikea korjaustapa.
Alla oleva taulukko kokoaa yhteen yleisiä huonoon sisäilmaan liittyviä havaintoja. Taulukko ei korvaa kohdekohtaista selvitystä, mutta se auttaa hahmottamaan, millaisia syitä saman oireen tai havainnon taustalla voi olla.
| Asukkaan havainto | Mahdollinen syy | Miten asiaa voidaan selvittää tai korjata? |
|---|---|---|
| Kotona on tunkkainen, raskas tai seisova ilma | Syynä voi olla puutteellinen ilmanvaihto, väärät painesuhteet, rakenteiden ilmavuodot, kosteuden kertyminen, mikrobivaurio tai epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteista sisäilmaan. | Tilanne selvitetään tarkistamalla ilmanvaihto, havainnoimalla hajun lähde, tutkimalla mahdolliset kosteus- ja ilmavuotokohdat sekä arvioimalla rakenteiden kunto. Korjaus voi olla ilmanvaihdon säätö, tiivistyskorjaus, kosteudenhallinnan parantaminen tai vaurioituneiden rakenteiden korjaus. |
| Sisällä on maakellarimainen, vanhan talon tai alapohjasta tuleva haju | Haju voi johtua alapohjan tai sokkelialueen ilmavuodoista, maaperästä kulkeutuvista epäpuhtauksista, kosteusrasituksesta, mikrobivauriosta tai vanhoista vaurioituneista materiaaleista. | Ensin selvitetään, mistä haju kulkeutuu sisäilmaan. Korjaus voi sisältää ilmavuotoreittien tiivistämisen, alapohjan tai seinärakenteiden korjaamisen, vaurioituneiden materiaalien poistamisen tai kosteudenhallinnan parantamisen. |
| Lattianrajasta, nurkista tai seinän vierestä tuntuu vetoa | Taustalla voi olla epätiiviitä liitoskohtia, läpivientejä, halkeamia tai rakenteiden painesuhteita, jotka ohjaavat ilmaa hallitsemattomasti rakenteista sisätiloihin. | Vuotokohdat paikannetaan ja korjataan tiivistyskorjauksella. Tyypillisiä korjattavia kohtia ovat lattian ja seinän liittymät, läpiviennit, alapohjan liittymät ja muut epätiiviit rakenteet. |
| Sisällä haisee kostealta, homeelta tai ummehtuneelta | Syynä voi olla rakenteisiin päässyt kosteus, mikrobivaurio, vesivahingon jälkiseuraukset, puutteellinen kuivatus tai kosteuden pääsy rakenteisiin esimerkiksi perustusten, katon tai putkivuodon kautta. | Tarvitaan kosteuskartoitus ja tarvittaessa rakenneavauksia. Korjaus voi sisältää rakenteiden kuivauksen, vaurioituneiden materiaalien poiston, rakenteiden korjauksen ja kosteuden lähteen poistamisen. |
| Oireet helpottavat, kun kotoa ollaan poissa | Oireilu voi liittyä sisäilman epäpuhtauksiin, ilmanvaihdon ongelmiin, rakenteiden ilmavuotoihin, kosteus- tai mikrobivaurioihin, pölyyn, kemiallisiin päästöihin tai useamman tekijän yhteisvaikutukseen. | Oireiden perusteella ei voi paikantaa ongelmaa, joten tarvitaan kokonaisarvio. Selvityksessä huomioidaan asukkaan havainnot, ilmanvaihto, kosteusrasitus, rakenteiden riskikohdat ja mahdolliset epäpuhtauslähteet. Korjaustapa valitaan löydösten perusteella. |
| Seinän alaosassa, lattianrajassa tai jalkalistojen lähellä näkyy vaurioita | Taustalla voi olla kosteusrasituksen vaurioittama seinärakenne, valesokkeli, puutteellinen kosteuseristys, kapillaarinen kosteudennousu tai ulkopuolisen kosteuden pääsy rakenteisiin. | Rakenne tutkitaan ja vaurion laajuus selvitetään. Korjaus voi olla valesokkelin korjaus, kengitys, seinän alaosan rakenteellinen korjaus, vaurioituneiden materiaalien poisto tai kosteudenhallinnan parantaminen. |
| Vesivahingon jälkeen tilaan jää haju, tunkkaisuus tai materiaalimuutoksia | Rakenteisiin on voinut jäädä kosteutta, kuivaus on voinut olla riittämätön tai kastuneita materiaaleja on jäänyt rakenteisiin. Myös piilossa olevat eristeet, lattiarakenteet tai seinän alaosat voivat olla vaurioituneet. | Vahingon laajuus selvitetään kosteuskartoituksella ja mittauksilla. Tarvittaessa rakenteet avataan, kuivataan ja vaurioituneet materiaalit poistetaan. Lopuksi rakenteet korjataan turvalliseen käyttökuntoon. |
| Radonmittauksessa todetaan kohonnut radonpitoisuus | Radonia voi kulkeutua maaperästä sisäilmaan alapohjan halkeamien, läpivientien, rakenneliittymien tai muiden epätiiveyskohtien kautta. | Korjaus voi sisältää rakenteiden tiivistämistä, alapohjan vuotokohtien korjaamista ja tarvittaessa muita radonpitoisuutta alentavia ratkaisuja. Korjaustapa valitaan mittaustulosten ja rakennuksen rakenteiden perusteella. |
| Remontissa tai kuntotutkimuksessa paljastuu vanhoja liimoja, pinnoitteita, tasoitteita tai bitumimaisia kerroksia | Vanhoissa rakennusmateriaaleissa voi olla haitta-aineita tai yhdisteitä, jotka täytyy selvittää ennen purkua tai korjausta. Haitta-aineita ei yleensä voi tunnistaa luotettavasti pelkän ulkonäön perusteella. | Ennen purkua tehdään tarvittaessa haitta-ainetutkimus. Korjaus voi olla materiaalien turvallinen poisto, haitta-ainekapselointi tai muu suunnitelmallinen ratkaisu, jolla estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen sisäilmaan. |
Yleisimmät syyt huonoon sisäilmaan kotona
Puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto
Ilmanvaihdolla on suuri vaikutus siihen, miltä sisäilma tuntuu. Jos ilma ei vaihdu riittävästi, sisätiloihin voi kertyä kosteutta, hajuja ja epäpuhtauksia. Tällöin asukas voi huomata, että ilma tuntuu raskaalta tai tunkkaiselta, ikkunat huurtuvat helposti tai tiloja täytyy tuulettaa jatkuvasti.
Ilmanvaihdon ongelma ei kuitenkaan aina tarkoita, että koko sisäilmaongelma johtuu ilmanvaihdosta. Jos rakennuksessa on rakenteellisia epäpuhtauslähteitä, kuten ilmavuotoja alapohjasta tai vaurioituneista rakenteista, ilmanvaihdon painesuhteet voivat jopa voimistaa epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan.
Jos epäilet, että huono sisäilma liittyy ilmanvaihtoon, kannattaa tarkistaa ilmanvaihdon toiminta, venttiilien puhtaus ja riittävä ilman vaihtuminen. Lue lisää kodin ilmanvaihdosta Motivan ohjeista.
Rakenteiden ilmavuodot
Rakenteiden ilmavuodot ovat yleinen syy siihen, miksi sisäilma tuntuu tunkkaiselta tai epäpuhtaalta. Ilmavuotoja voi olla esimerkiksi lattian ja seinän liittymissä, alapohjassa, läpivienneissä, halkeamissa tai seinärakenteiden epätiiviissä kohdissa.
Kun ilma kulkee hallitsemattomasti rakenteiden kautta sisätiloihin, mukana voi tulla hajuja, pölyä, mikrobeja tai muita epäpuhtauksia. Asukkaalle tämä voi näkyä lattianrajasta tuntuvana vetona, maakellarimaisena hajuna tai oireiluna tietyissä huoneissa.
Tällaisissa tilanteissa ratkaisu voi olla tiivistyskorjaus. Tiivistyskorjauksessa vuotoreitit suljetaan suunnitelmallisesti, jotta epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan rakenteista sisäilmaan.
Kosteus ja mikrobivauriot
Kosteus on yksi tavallisimmista sisäilmaongelmien taustatekijöistä. Kosteutta voi päästä rakenteisiin esimerkiksi vesivahingon, puutteellisen salaojituksen, kattovuodon, putkivuodon, kapillaarisen kosteudennousun tai rakennusvirheen seurauksena.
Jos kosteus jää rakenteisiin pitkäksi aikaa, materiaalit voivat vaurioitua ja niihin voi syntyä mikrobikasvua. Asukas voi huomata tämän homeen hajuna, tunkkaisuutena, pinnoitteiden kupruiluna, tummentumina tai oireiluna.
Huolellinen vesivahinkosaneeraus etenee yleensä vaiheittain. Ensin selvitetään vahingon laajuus kosteuskartoituksella, sen jälkeen rakenteet kuivataan ja lopuksi vaurioituneet materiaalit korjataan tai uusitaan. Tavoitteena on varmistaa, ettei rakenteisiin jää kosteutta tai vaurioita, jotka voisivat myöhemmin heikentää sisäilmaa.
Valesokkeli ja muut riskirakenteet
Valesokkeli on vanhemmissa rakennuksissa esiintyvä rakenne, joka voi tietyissä olosuhteissa altistua kosteudelle. Ongelma ei aina näy heti sisäpinnoilla, mutta se voi ilmetä hajuna, oireiluna tai jalkalistojen ja seinän alaosan läheisyydessä näkyvinä vaurioina.
Jos seinän alaosa on vaurioitunut, epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan rakenteiden ilmavuotojen kautta. Tällöin pelkkä pintojen uusiminen ei ratkaise ongelmaa, jos varsinainen vaurio jää rakenteeseen.
Valesokkeliin liittyvissä ongelmissa korjaustapa riippuu vaurion laajuudesta ja rakenteen toteutuksesta. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi valesokkelin korjaus/kengitys tai muu rakenteellinen korjaus, jolla vaurioitunut rakenne poistetaan tai muutetaan kosteusteknisesti turvallisemmaksi.
Radon sisäilmassa
Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva kaasu, jota ei voi havaita hajusta, väristä tai tunteesta. Siksi radonpitoisuus saadaan selville vain mittaamalla. Kohonnut radonpitoisuus voi liittyä esimerkiksi alapohjan halkeamiin, läpivienteihin tai muihin epätiiveyskohtiin, joiden kautta radonia pääsee kulkeutumaan sisätiloihin.
Radonkorjauksen tavoitteena on estää radonin pääsy maaperästä sisäilmaan ja pienentää sisäilman radonpitoisuutta. Korjaustapa valitaan aina rakennuksen rakenteiden, radonmittauksen tulosten ja vuotoreittien perusteella. Korjaus voi sisältää esimerkiksi alapohjan ja läpivientien tiivistämistä, rakenteiden epätiiveyskohtien korjaamista sekä muita radonpitoisuutta alentavia ratkaisuja.
Haitta-aineet vanhoissa rakennusmateriaaleissa
Vanhoissa rakennuksissa voi olla materiaaleja, jotka sisältävät haitta-aineita. Asukas ei yleensä huomaa haitta-aineita suoraan, vaan epäily syntyy usein remontin, kuntotutkimuksen tai vanhojen materiaalien paljastumisen yhteydessä.
Haitta-aineita voidaan epäillä esimerkiksi silloin, kun rakenteista löytyy vanhoja liimoja, pinnoitteita, tasoitteita, bitumimaisia kerroksia tai muita materiaaleja, joiden turvallisuutta ei tunneta. Tällaisia materiaaleja ei kannata purkaa ilman selvitystä.
Korjaustapa riippuu tilanteesta. Joissain tapauksissa materiaali poistetaan turvallisesti. Toisissa tapauksissa ratkaisu voi olla haitta-ainekapselointi, jolla estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen sisäilmaan. Olennaista on, että ratkaisu perustuu tutkimuksiin eikä arvaukseen.
Milloin huono sisäilma vaatii ammattilaisen selvitystä?
Huono sisäilma kannattaa selvittää ammattilaisen kanssa silloin, kun haju, tunkkaisuus, veto tai oireilu jatkuu omista tarkistuksista huolimatta. Jos ongelma toistuu samassa rakennuksessa, näkyy useassa huoneessa tai pahenee ajan myötä, taustalla voi olla ilmanvaihtoa laajempi ongelma.
Ammattilaisen selvitystä tarvitaan erityisesti silloin, kun sisällä on jatkuva maakellarimainen, homeeseen viittaava tai muuten poikkeava haju. Myös lattianrajasta tuntuva veto, jalkalistojen läheisyydessä näkyvät vauriot, pinnoitteiden kupruilu, tummentumat tai kosteuden merkit ovat syitä tutkia rakennuksen kuntoa tarkemmin.
Tilanne kannattaa selvittää myös silloin, jos oireet liittyvät selvästi tiettyyn rakennukseen ja helpottavat muualla. Oireiden perusteella ei voida päätellä ongelman tarkkaa syytä, mutta ne voivat kertoa siitä, että sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on syytä tutkia.
Ammattilainen voi arvioida esimerkiksi ilmanvaihdon toimintaa, rakenteiden riskikohtia, ilmavuotoja, kosteuden mahdollisia lähteitä ja aiempien vesivahinkojen vaikutuksia. Tarvittaessa selvitystä voidaan täydentää kosteuskartoituksella, rakenneavauksilla, radonmittauksella tai haitta-ainetutkimuksella.
Tärkeintä on, ettei korjausta tehdä arvauksen perusteella. Kun ongelman syy selvitetään ennen korjaustöitä, voidaan valita oikea ratkaisu ja välttää turhat tai väärin kohdistetut remontit.
Seuraa näitä asioita ennen yhteydenottoa
Huonoa sisäilmaa ei kannata lähteä korjaamaan arvailun perusteella, mutta asukas voi tehdä hyödyllisiä havaintoja ennen ammattilaisen kutsumista. Mitä tarkemmin haju, oireilu tai muu ongelma osataan paikantaa, sitä helpompi seuraavassa vaiheessa on arvioida, mistä sisäilmaongelma voi johtua.
Voit kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- Missä huoneessa haju, tunkkaisuus tai oireilu tuntuu voimakkaimmin?
- Paheneeko haju sateella, pakkasella, tuulella tai ilmanvaihdon muuttuessa?
- Millä tavalla huono sisäilma oireilee asukkailla?
- Helpottavatko oireet, kun olet poissa kotoa pidemmän aikaa?
- Tuntuuko veto lattianrajassa, nurkissa tai ulkoseinien vieressä?
- Näkyykö seinissä, katoissa, lattioissa tai jalkalistojen lähellä tummentumia tai vaurioita?
- Onko rakennuksessa ollut vesivahinkoja tai aiempia kosteusongelmia?
- Onko ilmanvaihdon venttiilit puhdistettu ja ilmanvaihto toiminnassa?
- Onko rakennuksessa tehty radonmittausta?
- Onko remontissa paljastunut vanhoja materiaaleja, joiden turvallisuutta ei tunneta?
Yhteenveto huonon sisäilman syistä ja ratkaisuista
Huono sisäilma kotona voi näkyä tunkkaisena hajuna, raskaana ilman tunteena, vetona, oireiluna tai rakennuksessa havaittavina vaurioina. Ongelman syy ei kuitenkaan aina ole näkyvissä. Taustalla voi olla esimerkiksi ilmanvaihdon puutteita, rakenteiden ilmavuotoja, kosteutta, mikrobivaurioita, valesokkeli, radon, haitta-aineita tai vesivahingon jälkeisiä vaurioita.
Sama havainto voi johtua eri rakennuksissa eri syistä. Siksi huonoa sisäilmaa ei kannata lähteä korjaamaan arvauksen perusteella. Ensin on tärkeää selvittää, mistä haju, tunkkaisuus, veto tai oireilu johtuu. Vasta sen jälkeen voidaan valita oikea korjaustapa.
Pysyvä ratkaisu voi tarkoittaa esimerkiksi ilmanvaihdon tarkastusta, tiivistyskorjausta, kosteuskartoitusta, vesivahinkosaneerausta, valesokkelin korjausta, radonkorjausta, haitta-ainekapselointia tai muuta rakenteellista sisäilmakorjausta. Oikein suunniteltu korjaus ei peitä oireita, vaan poistaa ongelman aiheuttajan tai estää epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan.
Jos epäilet huonoa sisäilmaa kotona, taloyhtiössä tai työtilassa, tilanne kannattaa selvittää ajoissa. Sisäilma Omega auttaa arvioimaan ongelman syyn ja toteuttamaan tarvittavat sisäilmakorjaukset Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Uudenmaan alueella.
