Sisäilmaongelma näkyy usein arjen havaintoina
Sisäilmaongelmat huomataan usein arjessa ennen kuin niiden todellinen syy on selvillä. Kotona tai työtilassa voi olla tunkkainen haju, lattianrajasta voi tuntua vetoa, asukkaat voivat oireilla tai rakenteissa voi näkyä kosteuden merkkejä. Asukas ei yleensä tiedä, johtuuko sisäongelma ilmavuodoista, kosteudesta, valesokkelista, radonista, haitta-aineista vai ilmanvaihdosta.
Siksi sisäilmaongelmissa on tärkeää edetä havaintojen kautta kohti todellista syytä. Sama oire voi johtua useasta eri tekijästä, eikä pysyvää korjaustapaa voida valita pelkän hajun, vedon tai oireilun perusteella. Kun ongelman tausta selvitetään huolellisesti, korjaus voidaan kohdistaa oikein ja sisäilmaongelma voidaan korjata pysyvästi.
Mitä sisäilmaongelmat tarkoittavat?
Sisäilmaongelmilla tarkoitetaan tilanteita, joissa rakennuksen sisäilman laatu on heikentynyt tavalla, joka aiheuttaa haittaa tiloissa oleskeleville ihmisille tai viittaa rakennuksessa olevaan tekniseen ongelmaan. Kyse ei ole aina näkyvästä homeesta tai selkeästä kosteusvauriosta. Sisäilmaongelma voi johtua myös rakenteiden ilmavuodoista, maaperästä kulkeutuvista epäpuhtauksista, haitta-aineista, radonista tai ilmanvaihdon toimimattomuudesta.
Usein sama oire voi johtua monesta eri syystä. Esimerkiksi tunkkainen haju voi liittyä alapohjan ilmavuotoihin, kosteusvaurioon, mikrobikasvuun tai ilmanvaihdon puutteisiin. Siksi sisäilmaongelmia ei kannata korjata pelkkien havaintojen perusteella, vaan ensin on selvitettävä, mistä ongelma todellisuudessa johtuu.
Hyvä sisäilmakorjaus ei peitä oireita, vaan puuttuu ongelman aiheuttajaan. Korjaustapa valitaan sen mukaan, johtuuko sisäilmaongelma ilmavuodoista, vaurioituneista rakenteista, kosteudenhallinnan puutteista, radonista tai haitta-aineista.
Miten huono sisäilma oireilee?
Huono sisäilma voi näkyä ja tuntua monella tavalla. Joskus ensimmäinen merkki on poikkeava haju. Toisinaan sisäilmaongelma huomataan vasta, kun tiloissa oleskelevat ihmiset alkavat oireilla tai oireet helpottavat poistuessa rakennuksesta.
Rakennuksessa sisäilmaongelma voi näkyä esimerkiksi tunkkaisena tai maakellarimaisena hajuna, kosteuden hajuna, vetona, kylminä lattianrajoina, pinnoitteiden kupruiluna, tummentumina tai selvinä kosteusjälkinä. Sisäilmaongelma ei kuitenkaan aina näy päällepäin. Rakenteissa voi olla epätiiveyskohtia tai vaurioita, jotka eivät ole näkyvissä asuintilojen puolella.
Ihmisillä huono sisäilma voi aiheuttaa esimerkiksi silmien, nenän tai kurkun ärsytystä, yskää, päänsärkyä, väsymystä, iho-oireita tai hengitystieoireita. Tyypillistä on, että oireet korostuvat tietyssä rakennuksessa ja helpottavat, kun tiloista ollaan pidempään poissa.
Oireet eivät yksin kerro, mikä rakennuksessa on vialla. Ne ovat kuitenkin tärkeä merkki siitä, että sisäilman laatu ja rakenteiden kunto kannattaa selvittää tarkemmin.
Mistä sisäilmaongelmien oireet voivat johtua?
Sisäilmaongelmien taustalla voi olla useita erilaisia syitä. Ongelma voi olla rakenteellinen, kosteustekninen, ilmanvaihtoon liittyvä tai seurausta vanhoista rakennusmateriaaleista. Usein mukana on myös useampi tekijä samaan aikaan.
Rakenteiden ilmavuodot
Rakenteiden ilmavuodot ovat yleinen syy sisäilmaongelmiin. Jos alapohjassa, seinärakenteissa, liitoskohdissa tai läpivienneissä on epätiiveyskohtia, sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista, eristetiloista tai maaperästä.
Asukkaalle tämä voi näkyä tunkkaisena hajuna, vetona tai epämiellyttävänä ilman tunteena. Ilmavuodot voivat myös kuljettaa sisäilmaan mikrobeja, hajuja tai muita epäpuhtauksia, vaikka itse vaurio ei näkyisi huonetiloissa.
Kosteus ja mikrobivauriot
Kosteusvaurio syntyy, kun rakenne on altistunut kosteudelle pidempään kuin se kestää. Kosteus voi tulla esimerkiksi maaperästä, puutteellisesta salaojituksesta, vesivuodosta, kapillaarisesta kosteudennoususta tai rakennusvirheestä.
Kun kosteus jää rakenteisiin, seurauksena voi olla mikrobikasvua ja materiaalivaurioita. Asukas voi huomata tämän homeen hajuna, tunkkaisuutena, materiaalien vaurioitumisena tai oireiluna tiloissa.
Valesokkeli
Valesokkeli on rakenne, jota esiintyy monissa vanhemmissa rakennuksissa. Ongelma syntyy usein silloin, kun seinärakenteen alaosa on kosteusteknisesti riskialttiissa kohdassa. Jos rakenne pääsee vaurioitumaan, epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan esimerkiksi ilmavuotojen kautta.
Valesokkeliin liittyvät sisäilmaongelmat eivät aina näy selvästi sisäpinnoilla. Ongelma voi ilmetä hajuna, oireiluna tai kuntotutkimuksessa todettuna vauriona.
Radon
Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva hajuton ja näkymätön kaasu. Sitä ei voi havaita aistinvaraisesti, vaan radonpitoisuus selviää mittaamalla. Radon voi päästä rakennukseen alapohjan, halkeamien, läpivientien ja muiden epätiiveyskohtien kautta.
Jos radonpitoisuus on koholla, korjaustapa riippuu rakennuksesta ja siitä, mitä kautta radon pääsee sisäilmaan. Usein ratkaisuun kuuluu rakenteiden tiivistäminen ja tarvittaessa erillinen radonkorjaus.
Haitta-aineet vanhoissa rakenteissa
Vanhoissa rakennuksissa voi olla materiaaleja, jotka sisältävät haitta-aineita. Ne eivät aina aiheuta ongelmaa, jos materiaalit ovat ehjiä ja hallinnassa, mutta korjausten tai vaurioiden yhteydessä haitta-aineet voivat nousta merkittäväksi sisäilmariskiksi.
Haitta-aineisiin liittyvissä tilanteissa korjaustapa on valittava huolellisesti. Joissain tapauksissa materiaali poistetaan turvallisesti. Toisissa tilanteissa ratkaisu voi olla haitta-ainekapselointi, jolla estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen sisäilmaan.
Ilmanvaihdon ongelmat
Ilmanvaihto vaikuttaa paljon siihen, miltä sisäilma tuntuu. Puutteellinen ilmanvaihto voi tehdä ilmasta tunkkaista ja lisätä kosteuden kertymistä. Väärät painesuhteet voivat puolestaan voimistaa ilmavuotoja rakenteista sisätiloihin.
Kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu ilmanvaihdosta, mutta ilmanvaihdon toiminta on usein tärkeä osa kokonaisuutta. Jos rakennuksessa on rakenteellisia epäpuhtauslähteitä, pelkkä ilmanvaihdon säätäminen ei yleensä riitä poistamaan ongelmaa pysyvästi.
Lue lisää kodin ilmanvaihdosta
Miten yleisimmät sisäilmaongelmat korjataan?
Sisäilmaongelmien korjaaminen alkaa syyn selvittämisestä. Ennen korjaustöitä on tärkeää tietää, mistä epäpuhtaudet, hajut, kosteus tai ilmavuodot ovat peräisin. Muuten vaarana on, että korjataan näkyvää oiretta, mutta varsinainen sisäilmaongelma jää rakenteisiin.
Korjaustapa valitaan aina kohteen mukaan. Esimerkiksi tunkkainen haju voi yhdessä rakennuksessa johtua alapohjan ilmavuodoista ja toisessa kosteusvauriosta. Siksi toimiva sisäilmakorjaus perustuu havaintoihin, tutkimuksiin ja oikean korjausmenetelmän valintaan.
Alla oleva taulukko kokoaa yhteen yleisiä sisäilmaongelmia asukkaan näkökulmasta. Taulukossa esitetään, miten ongelma voi näkyä arjessa, mistä se voi johtua ja millaisilla korjaustavoilla tilanne voidaan yleensä ratkaista.
| Asukkaan havaitsema ongelma | Mistä se voi johtua? | Miten ongelmaa voidaan korjata? |
|---|---|---|
| Sisällä on tunkkainen, maakellarimainen tai vanhan talon haju | Epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan alapohjan, seinärakenteiden tai liitoskohtien ilmavuotojen kautta. Taustalla voi olla myös kosteus tai mikrobivaurio. | Tiivistyskorjaus, ilmavuotoreittien sulkeminen ja tarvittaessa vaurioituneiden rakenteiden korjaus. |
| Lattianrajasta, nurkista tai seinän vierestä tuntuu vetoa | Rakenteissa voi olla epätiiviitä liitoskohtia, joista ilma pääsee kulkemaan hallitsemattomasti sisätiloihin. | Tiivistyskorjaus, jossa lattian ja seinän liittymät, läpiviennit ja muut vuotokohdat tiivistetään. |
| Sisällä haisee homeelta, kostealta tai ummehtuneelta | Rakenteissa voi olla kosteus tai mikrobivaurio, joka aiheuttaa hajua ja epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. | Vaurioituneiden materiaalien poisto, rakenteiden korjaus ja tarvittaessa tiivistyskorjaus. |
| Seinän alaosassa, jalkalistojen lähellä tai lattianrajassa näkyy vaurioita, hajua tai tummentumia | Seinän alaosan rakenne voi olla kosteusrasituksen vaurioittama. Vanhemmissa rakennuksissa taustalla voi olla esimerkiksi valesokkelirakenne. | Valesokkelin korjaus, kengitys tai muu rakenteellinen korjaus vaurion laajuuden mukaan. |
| Radonmittauksessa todetaan kohonnut radonpitoisuus | Radonia voi kulkeutua maaperästä sisäilmaan alapohjan halkeamien, läpivientien ja muiden epätiiveyskohtien kautta. | Radonkorjaus, rakenteiden tiivistäminen ja tarvittaessa muut radonpitoisuutta alentavat ratkaisut. |
| Kellari, alapohja tai sokkelin vierusta tuntuu kostealta tai tiloissa on maanvastainen haju | Rakennuksen kuivatus ei välttämättä toimi oikein. Syynä voi olla puutteellinen tai toimimaton salaojitus, kosteusrasitus tai veden ohjautuminen rakenteisiin. | Salaojaremontti, kosteudenhallinnan parantaminen ja tarvittaessa vaurioituneiden rakenteiden korjaus. |
| Remontin tai kuntotutkimuksen yhteydessä paljastuu vanhoja materiaaleja, kuten vanhoja liimoja, muovimattoja, tasoitteita, maaleja tai bitumimaisia kerroksia | Vanhoissa rakennusmateriaaleissa voi olla haitta-aineita, jotka täytyy selvittää ennen purkua tai korjausta. | Haitta-ainetutkimus, haitta-ainekapselointi tai materiaalien turvallinen poisto tilanteen mukaan. |
| Sisäilma tuntuu raskaalta tai tunkkaiselta, vaikka selvää hajun lähdettä ei näy | Ilmanvaihto voi olla puutteellinen, säädöt voivat olla pielessä tai rakennuksen painesuhteet voivat lisätä epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan. | Ilmanvaihdon tarkastus, säätö tai korjaus. Jos taustalla on rakenteellinen epäpuhtauslähde, tarvitaan myös rakenteiden korjausta. |
Milloin sisäilmakorjausta tarvitaan?
Sisäilmakorjausta tarvitaan silloin, kun rakennuksessa on todettu tai vahvasti epäillään ongelmaa, joka heikentää sisäilman laatua. Korjausta ei kannata lykätä, jos oireet jatkuvat, haju on selvästi poikkeava tai tutkimuksissa on havaittu vaurioita.
Ammattilainen kannattaa kutsua paikalle erityisesti silloin, kun sisällä on jatkuva tunkkainen, maakellarimainen tai homeeseen viittaava haju. Myös toistuva oireilu tietyssä rakennuksessa, näkyvät kosteusjäljet, lattianrajasta tuleva veto, valesokkeliepäily, kohonnut radonpitoisuus tai haitta-aine-epäily ovat tilanteita, joissa sisäilmakorjauksen tarve kannattaa selvittää.
Sisäilmaongelmissa tärkeintä on löytää oikea syy. Kun ongelman aiheuttaja tunnetaan, voidaan valita korjaustapa, joka parantaa sisäilman laatua pysyvästi eikä ainoastaan siirrä ongelmaa myöhemmäksi.
Sisäilma Omega toteuttaa sisäilmakorjauksia, kuten tiivistyskorjauksia, valesokkelin korjauksia, haitta-ainekapselointeja, radonkorjauksia ja kosteudenhallintaan liittyviä korjauksia. Palvelualueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja muu Uusimaa.
Tiivistyskorjaus
Tiivistyskorjausta käytetään silloin, kun epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Tyypillisiä korjattavia kohtia ovat lattian ja seinän liitokset, läpiviennit, alapohjan liittymät, halkeamat ja muut ilmavuotoreitit.
Oikein toteutettu tiivistyskorjaus estää hallitsemattoman ilmavirtauksen rakenteista sisätiloihin. Se voi olla tehokas ratkaisu esimerkiksi silloin, kun sisäilmaan kulkeutuu hajuja, mikrobeja tai muita epäpuhtauksia alapohjasta tai rakenteiden sisältä.
Valesokkelin korjaus
Jos sisäilmaongelman taustalla on vaurioitunut valesokkelirakenne, pelkkä pintakorjaus ei riitä. Vaurioitunut rakenne on korjattava siten, että kosteuden aiheuttama riski poistuu ja epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estetään.
Valesokkelin korjaus voi tarkoittaa esimerkiksi seinän alaosan rakenteellista korjaamista tai kengitystä. Tarkka toteutustapa riippuu rakennuksen rakenteista ja vaurion laajuudesta.
Haitta-ainekapselointi
Haitta-ainekapselointi on korjausmenetelmä, jolla estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen sisäilmaan. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa haitta-aineita sisältävän materiaalin poistaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai turvallisin ratkaisu on eristää materiaali hallitusti.
Kapselointi vaatii oikeat tuotteet, huolellisen alustan valmistelun ja suunnitelmallisen toteutuksen. Sitä ei tule tehdä arviona, vaan tilanteen on perustuttava tutkimuksiin ja kohteeseen sopivaan korjaussuunnitelmaan.
Radonkorjaus
Radonkorjauksessa pyritään estämään radonin pääsy maaperästä sisäilmaan. Korjaus voi sisältää rakenteiden tiivistämistä, alapohjan epätiiveyskohtien korjaamista ja tarvittaessa muita radonpitoisuutta alentavia ratkaisuja.
Koska radonia ei voi havaita hajusta tai ulkonäöstä, korjaustarve perustuu mittaustuloksiin. Mittauksen jälkeen voidaan arvioida, millainen korjaus on kohteessa tarpeen.
Salaojaremontti
Jos sisäilmaongelmien taustalla on perustusten tai alapohjan kosteusrasitus, ongelmaa ei voida ratkaista pysyvästi pelkästään sisäpuolisilla korjauksilla. Tällöin on selvitettävä, miksi kosteus pääsee rakenteisiin ja miten rakennuksen kuivatus toimii.
Salaojaremontti voi olla tarpeen, jos vanhat salaojat ovat puutteelliset, tukkeutuneet tai niitä ei ole lainkaan. Kun rakennuksen kosteudenhallinta saadaan toimimaan, myös rakenteiden vaurioitumisriski pienenee.
Vesivahinkosaneeraus
Vesivahinkosaneerausta tarvitaan, kun rakenteet ovat kastuneet esimerkiksi putkivuodon, kodinkonevuodon, kattovuodon tai muun vesivahingon vuoksi. Asukkaalle ongelma voi näkyä kosteuden hajuna, materiaalien turpoamisena, pinnoitteiden irtoamisena tai tummentumina lattia- ja seinäpinnoilla.
Vesivahinkosaneeraus etenee yleensä vaiheittain. Ensin kosteuskartoituksella selvitetään vahingon laajuus, sen jälkeen rakenteista poistetaan kosteus ja lopuksi vaurioituneet kohdat korjataan turvalliseen käyttökuntoon. Jokainen vaihe on tärkeä, jotta rakenteisiin ei jää kosteutta tai mikrobivaurioita, jotka voisivat aiheuttaa myöhempiä sisäilmaongelmia.
Yhteenveto sisäilmaongelmien korjauksesta
Sisäilmaongelmat näkyvät asukkaalle usein hajuna, vetona, tunkkaisuutena, oireiluna tai rakenteissa havaittavina kosteuden merkkeinä. Ongelman todellinen syy ei kuitenkaan aina ole näkyvissä, vaan taustalla voi olla esimerkiksi rakenteiden ilmavuotoja, kosteus- tai mikrobivaurioita, valesokkeli, radon, haitta-aineita, vesivahinko tai ilmanvaihdon puutteita.
Pysyvä korjaus alkaa aina siitä, että sisäilmaongelman syy selvitetään huolellisesti. Kun tiedetään, mistä epäpuhtaudet, kosteus tai hajut ovat peräisin, voidaan valita oikea korjaustapa. Joissain kohteissa ratkaisu voi olla tiivistyskorjaus, toisissa tarvitaan rakenteiden avaamista, valesokkelin korjausta, vesivahinkosaneerausta, radonkorjausta, haitta-ainekapselointia tai kosteudenhallinnan parantamista.
Sisäilmaongelmia ei kannata korjata pelkkien oireiden perusteella. Oikein suunniteltu ja toteutettu sisäilmakorjaus poistaa ongelman aiheuttajan tai estää epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Näin rakennuksen sisäilma saadaan terveellisemmäksi, turvallisemmaksi ja pitkäaikaisesti toimivammaksi.
