Valesokkelin korjaus

Valesokkeli on yleinen rakenne erityisesti 1960-1980-luvuilla rakennetuissa pientaloissa. Kosteusteknisesti huonosti toimiva valesokkelirakenne voi ajan myötä aiheuttaa esimerkiksi kosteusvaurioita, sisäilmaongelmia ja pahimmassa tapauksessa rakenteiden heikentymistä. Valesokkelin korjaus on ratkaisu näiden ongelmien poistamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi ja rakennuksen sisäilman terveellisyyden ja viihtyvyyden varmistamiseksi.

Ota yhteyttä 0500 711 932
valesokkelin korjaus 1

Valesokkelin korjaus auttaa pitämään rakennuksen ja rakenteet terveinä

Valesokkelin korjaus on toimenpide, jossa korjaamme valesokkelin kosteusteknisesti toimivaksi. Valesokkelin korjaukseen on useita eri menetelmiä ja me tunnemme likimain kaikki niistä. Valesokkelin korjauksessa tehdään lähes poikkeuksetta myös tiivistyskorjauksia mm. ulkoseinän ikkuna- ja lattialiittymiin. Jos haluat varmistua valesokkelikorjauksen onnistumisesta, ota rohkeasti meihin yhteyttä.

Valesokkelin korjaus sisältää:

  • Alkukartoitus ja korjaustarveselvitys
  • Korjauksen suunnittelu
  • Valesokkelin korjaus
  • Tiivistyskorjaukset
  • valesokkelin korjaus 11
  • valesokkelin korjaus 9
  • valesokkelin korjaus 3
  • valesokkelin korjaus 12
  • valesokkelin korjaus 16
  • valesokkelin korjaus 10 ( suojaus)
  • valesokkelin korjaus 8
  • valesokkelin korjaus 7
  • valesokkelin korjaus 6
  • valesokkelin korjaus 5
  • valesokkelin korjaus 4
  • valesokkelin korjaus 2
  • valesokkelin korjaus 15
  • valesokkelin korjaus 14
  • valesokkelin korjaus 13
  • valesokkelin korjaus 17

Miksi tilata valesokkelin korjaus meiltä?

Me Sisäilma Omegalla hoidamme valesokkelikorjaukset aina ensiluokkaisesti, markkinoiden uusimmilla korjausratkaisuilla ja asiakkaan kanssa hyvässä yhteistyössä. Valesokkelikorjaukset kuuluvat erityisosaamisalueeseemme. Tekemisemme ytimessä on tarjota asiakkaillemme sellaista laatua mitä tekisimme itsellemme.

Toimimme alan parhaiden käytänteiden mukaisesti

Käytämme vain yleisesti korjaussuunnittelussa hyväksyttyjä korjausratkaisuja. Tekemisemme perustuu aina uusimpaan tutkimustietoon, jotta voimme tarjota sinulle parhaat ratkaisut.

Panostamme viestintään ja yhteistyöhön

Pidämme sinut jatkuvasti tietoisena hankkeen etenemisestä ja kunnioitamme sovittuja aikatauluja. Kohtelemme omaisuuttasi varoen ja pidämme paikat siistinä.

Huolehdimme korkean laatutason ylläpitämisestä

Hankkeissamme on aina nimetty työpäällikkö, jonka tehtävänä on ylläpitää korkeaa laatutasoa sekä huolehtia dokumentoinnista. Hän myös vastaa kysymyksiisi hankkeeseen liittyen.

Usein kysyttyä:

Valesokkelin korjaaminen takaa rakenteiden pitkäikäisyyden ja varmistaa terveellisen sisäilman. Valesokkelikorjauksia ei kannata lähteä tekemään itse, vaan työ on syytä jättää valesokkelin korjaukseen erikoistuneelle korjausurakoitsijalle.

Valesokkelikorjaukset on syytä aloittaa, kun niiden vauriot alkavat heikentämään sisäilman laatua. Monesti valesokkelikorjauksia joudutaan tekemään myös asunnon kaupanteon yhteydessä, kun kuntoatarkastuksessa on havaittu tämä riskirakenne, tai kohteessa on tehty jokin muu laajempi kuntoarvio tai -tutkimus, jonka perusteella korjauksia on suositeltu.

Valesokkelin korjaus, joka pitää sisällään kengityksen lisäksi koko ulkoseinärakenteen korjauksen tiivistyksineen, maksaa suurin piirtein 1500-2000 € juoksumetriltä. Tällainen kokonaisvaltainen korjaustapa pitää sisällään puurungon alaosan kengityksen, eristekerroksen uusimisen, höyrynsulkukerroksen tiivistykset (kovalla eristeellä), liitoskohtien tiivistyksen (lattialiitokset, ikkunaliitokset, patterin läpiviennit, yläpohjan liitokset yms.) sekä sisäverhousten asennukset, maalaukset ja listoitukset. Lisäksi toimenpidealueen kaikki kiintokalusteet puretaan, välivarastoidaan ja asennetaan takaisin urakan lopuksi.

Valesokkelikorjauksen kesto riippuu pitkälti korjauslaajuudesta. Yhden kokonaisen huoneiston korjaus voi kestää noin 6-8 viikkoa, jos kaikki ulkoseinälinjat korjataan, sekä mahdollisia muita riskirakennekohtia uusitaan. Valesokkelikorjauksen kestoon vaikuttaa luonnollisesti aina urakkalaajuus ja työhön resurssoitu työvoima. Esimerkiksi märkätilojen päätyessä urakka-alueelle, joudutaan tekemään myös märkätilasaneeraus. Lisäksi on syytä muistaa, että ennen varsinaista korjaushanketta tulisi tehdä korjaussuunnitelmat ja luvitukset alueen rakennusvalvontaan.

Korjaushanke on lähes poikkeuksetta luvanvarainen, sillä useimmiten korjaukset kohdistuvat kantaviin rakenneosiin. Joskus voi olla myös niin, että korjattava ulkoseinälinja ei ole kantava, mutta siitä huolimatta luvitustarve on syytä varmistaa alueen rakennusvalvontaviranomaiselta.

Valesokkelin korjaus voi vaatia luvan myös silloin, kun se ei ole kantava rakenneosa. Luvitustarve voi tulla kyseeseen siitä, että korjaus mielletään merkittäväksi mikrobivauriokorjaukseksi. Rakennuslupaa saatetaan vaatia sellaiseen korjaustyöhön, jolla voi olla vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Valesokkelirakenne korjataan niin, että kaikki vaurioituneet rakenteet puretaan mahdollisuuksien mukaan, se ei muodosta jatkossa riskirakennetyyppiä ja samalla koko seinärakenteen tuuletusta parannetaan . Lisäksi eristävyyttä ja ennen kaikkea tiiviyttä parannetaan mm. tiivistyskorjausmenetelmin.

Valesokkelin korjaus voi sisältää esimerkiksi valesokkelin nostamisen (=kengitys), kosteuseristysten parantamisen, rakenteiden kuivattamisen ja vaurioituneiden materiaalien vaihtamisen. Yleensä vauriomateriaalit poistetaan kokonaan tai ainakin riittävän laajasti.

Valesokkelin kengitys ja tiivistyskorjaus ovat osa-alueita, joissa osaamisemme on erityisen vahva.

Korjausmenetelmiä tai kengitystapohja on muutamia, kuten erilaiset teräksiset kengät, patentoidut Lamoxin Temotuotteet, harkkokorotukset ja valukorotukset. Korjausmenetelmät valitaan aina korjauskohteeseen sopivaksi. Teräksisten kenkien osalta käytämme useimmiten Terästassua.

Valesokkelin korjauksia ei kannata itse tehdä, ellei ole erikoistunut niiden korjauksiin. Ennen korjausta on syytä tehdä aina korjaussuunnitelmat, sekä tarvittavat luvitukset ja muut viranomaistoimitukset. Rakennusvalvonta vaatii usein luvanvaraisissa valesokkelikorjauksissa nimettäväksi vastaavan työnjohtajan, joka hyväksytetään erikseen rakennusvlavontaan.

Valesokkelin kengitys tarkoittaa sitä, että puurunkoinen ulkoseinärakenne katkaistaan tietyltä korkeudelta ja poistettu osa korvataan vikasietoisilla ja kosteusteknisesti paremmin toimivillä ratkaisuilla.

Lisäksi kengitys-termiä käytetään myös esim. hirsirakenteisen alimpien hirsien korjaustoimenpiteessä. Tämä kengitys on luonteeltaan tai toteutustavaltaan kuitenkin erilainen, kuin valesokkelin kengitys.

Harkkokorotus on perinteinen korjausmenetelmä ja se on edelleen hyvä ratkaisu mm. harkkoperusteisissa valesokkelirakenteissa, joissa ulkokuoressa esiintyy yhden harkon korkuinen ns. piilosokkeliratkaisu. Harkoilla pystytään tekemään myös korkeampia kengityksiä ja menetelmää voidaan käyttää mm. huoneistojen välisissä tasoeroseinissä.

Joskus kuitenkin harkkokorotus ei riitä parantamaan ulkoseinän alareunan lämpöteknisiä ominaisuuksia, jolloin voidaan käyttää muita menetelmiä.

Mistä tunnistaa valesokkelin?

Valesokkelin tunnistaa siitä, että sokkelin ulkokuori on varsinaista perustusta ylempänä, jolloin esim. oviaukoissa sokkeli näyttää matalammalta kuin muualla rakennuksessa. Rakennepiirustuksista voi havaita puurungon ulottuvan alapohjan alapuolelle ja joskus jopa maanpinnan tasoa alemmaksi.

Kannattaako valesokkeli korjata?

Valesokkelirakenne on syytä korjata jollakin aikavälillä. Kaikille rakenteille ja talotekniikkaosille sekä esim. betonille on jokin käyttöikätavoite ja valesokkelirakenne ns. saavuttaa toiminnallisen käyttöikänsä pään nopeammin kuin muut tavanomaiset ulkoseinärakenteet. Lisäksi rakenne on aina syytä korjata, jos se on pahasti vaurioitunut ja aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Mitä tarkoittaa piilosokkeli?

Piilosokkeli on sama kuin valesokkeli ja tarkoittaa sitä, että varsinainen kantava sokkelirakenne on piilossa ja ulkoa katsottuna oleva sokkelin ulkokuori ei ole varsinainen kantava sokkelirakenne. Sokkelin ulkokuori saattaa kantaa ainoastaan tiilimuurauksen, mutta varsinaiselle perustukselle tulee ulkoseinärungon kuorma.

Mikä on huono valesokkelirakenne?

Valesokkeli ja siihen liittyvä rakenneosa on sellainen riskirakenne, joka ei ole kosteusteknisesti toimiva ratkaisu ja vaurioituu normaalia herkemmin. Valesokkelirakenteeseen kohdistuu useimmiten normaalia suurempi kosteuskuorma, jolloin siihen alkaa kehittyä mikrobivaurioita ajan saatossa. Pahimmillaan valesokkelin alajuoksut ovat lahonneet laajoilta alueilta.

Yleisesti ottaen valesokkelirakenne on aina huono rakenneratkaisu, mutta huonoimmillaan se on silloin, kun sokkelikorko on matala. Lisäksi maanpinnan vietot, sekä maapohjan kapillaarisuus vaikuttavat voimakkaasti valesokkelirakenteeseen kohdistuvaan kosteuskuormaan.

Mikä on valesokkelikenkä?

Valesokkelikenkä voi olla yleinen ilmaisu korjausmenetelmästä, jossa teräksinen tmv. kenkä asetetaan puurungon alaosaan, kun puurunko on katkaistu ja erotettu perusmuurista. Esimerkiksi Terästassu, on eräs usein käyttämämme kengitysmenetelmä. Lisäksi Transpordixilla on tuotenimenä käytetty valesokkelikenkää, joka toimii vastaavasti ”teräskenkänä” pystyrungolle.

Valesokkelista lähtee outo haju. Mistä se voi johtua?

Hajuhaitat ovat yleisiä valesokkelirakenteiden yhteydessä. Tämä johtuu useimmiten siitä, että rakenteissa on vaurioita (mikrobikasvustoa) ja vaurioituneiden rakennusmateriaalien kautta pääsee mikrobien aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan.

Valesokkelirakenteissa on usein myös huono tiiveystaso, jonka vuoksi lattialiitosten yms. kautta voi olla myös maaperäyhteyttä, joka aiheuttaa hajuhaittaa. Hajut voivat päästä sisään myös ikkunaliitosten kautta sisätilojen ollessa alipaineisia ulkoilmaan nähden.

Mikrobien lisäksi hajuja voi tuottaa myös kostuneet puunkyllästysaineet. Kyllästysaineista voi aiheutua kloorianisolien päästöjä mikrobien aineenvaihduntatuotteina erityisesti kloorifenoleilla kyllästetyissä puumateriaaleissa. Valesokkeleiden alajuoksut ovat usein kyllästettyjä, jotta ne kestäisivät kosteutta paremmin.

Voiko valesokkeli olla toimiva?

Valesokkeli ei välttämättä ole aina vaurioitunut, mutta lähtökohtaisesti se on kosteusteknisestä näkökulmasta normaalia heikommin toimiva rakenneratkaisu. Lisäksi se on usein asuntokaupan riidan aiheena.

Onko valesokkeli aina huono?

Valesokkeli on lähtökohtaisesti huono rakenneratkaisu, vaikka se ei aina ole täysin vaurioitunut.

Onko valesokkeli riskirakenne?

Valesokkeli on riskirakenne, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että riski on aina toteutunut. Usein valesokkelirakenteen yhteydessä voidaan todeta myös toinenkin riskirakenne, nimittäin huonosti tuulettuva puurankaseinä.

Onko valesokkeli piilovirhe?

Valesokkeli voi juridisessa mielessä olla piilovirhe, jos myyjä- ja ostaja eivät kummatkaan ole olleet tietoisia kyseisestä rakenneratkaisusta koskien kaupan kohdetta.

Millainen on terve valesokkeli?

Terve valesokkeli voi olla sellainen, jossa siihen ei kohdistu liioin kosteusrasitusta, esim. maanpinta huomattavasti sokkelirakenteen alapuolella, minkä lisäksi ulkoseinärakenne muutoin toimii koko korkeudeltaan hyvin (viistosaderasitus vähäinen esim. räystäsleveyden asniosta ja seinärakenne pääsee tuulettumaan tuuletusrakojen kautta hyvin).

Hyväkuntoisempi valesokkeli voi olla sellainen, jossa sokkelipotero ei ole kovin syvä, tai rakennetta ei mielletä perinteiseksi valesokkeliksi. Lisäksi esim. tuulettuvissa alapohjissa vältytään paremmin kapillaarisen kosteudennousun vaikutuksesta, jolloin valesokkelin alapuolinen kosteus ei aiheuta niin suurta kosteuskuormaa kuin maanvastaisissa alapohjissa.

Mitä tarkoittaa osittainen valesokkeli?

Osittainen valesokkeli voi olla sellainen, jossa sokkelipotero on melko maltillinen ja puurunko ei ulotu kovinkaan syvälle tai ainakaan alapohjan alapuolelle. Lisäksi osittainen valesokkeli voi tarkoittaa tilannetta, jossa alapohja on ryömintätilainen eikä maanvastainen.

Mikä on valesokkelin kosteusvaurio?

Valesokkelin kosteusvaurio tarkoittaa lähtökohtaisesti puurungon alaosan ja/tai eristeiden kosteus- ja mikrobivaurioitumista. Monesti valesokkelirakenteissa myös lastulevynä (tai muu sisäverhouslevy) käytetty sisäverhous voi vaurioitua.

Kun rakenteeseen kohdistuu riittävän usein tai pitkäkestoisesti kosteutta (suhteellinen kosteus yli 80 %), voi herkästi vaurioituviin rakennusmateriaaleihin (puu, kipsikartonki, lastulevy jne.) kehittyä mikrobikasvustoa. Tällöin voidaan puhua mikrobi- ja kosteusvauriosta.